Lintu vai kalako?

Ensimmäinen viikko osastolla (sairaalassa) on nyt ohi... En vieläkään tiedä milloin pääsen pois. En osaa oikein kirjoittaakaan, koska en tiedä oonko lintu vai kala itsekkään. Oon alkanu ajatteleen ja pohtimaan asioita ihan uudelta kantilta. Olen jopa alkanut syömään ateriasuunnitelman mukaan siinä toivossa, että pääsisin täältä nopeammin pois. Toivon niin. En kestä olla täällä enää kauaa, tää tekee mut hulluksi. Olen itkenyt monena yönä monta tuntia siksi, koska haluan kotiin takaisin sinne minne kuulun. Mulla on koti-ikävä. Kaipaan mun perhettä ja läheisiä nyt enemmän kuin ikinä.

Oon alkanu tajuumaan, että olen sairas, sillä mua kohdellaan kuin sairasta. Mulle toisellaan sitä, että toimin ja ajattelen siksi niin ja noin, koska se on osa mun sairautta. Mun vanhemmat kävi eilen ja sain liikkumisluvan käydä heidän kanssaan kaupungilla. Se virkisti mua hieman, sillä oon makoillut neljän seinän sisällä jo aivan liian kauan. En saa poistua tästä käytävältä ja jokaista askelta seurataan. Eikä täällä ole mitään mitä voisin tehdä. Onneksi eilen kaupungilta ostin yhden kirjan luettavaksi ja Reign sarjan 1 tuotantokauden ja Game Of Thrones 4 tuotantokouden. Niistä riittää tekemistä joksikin aikaa. Haluisin kuitenkin päästä liikkumaan jotenkin. Olenhan mie täällä huoneessa yrittänyt jumpata ainakun mahdollista ja suihkussatehnyt muutamia kyykkyjä...

Ahdistaa aivan helvetisti, sillä en tiedä ollenkaan paljon painan ja tuntuu, että olen lihonut useita kiloja, vaikka ravitsemusterapeuttini yrittää vakuuttaa mua siitä, että nykyisellä suunnitelmalla laihdun vielä, koska se on vielä niin pieni, eikä siinä edes ole hädin tuskin 1000kcal. Aivanku mun reidet ois puolet paksummat. Pelkään, että ne alkaa osua toisiinsa. Mun painajainen on, että mun reidet alkavat koskettaa toisiaan. Muistan ulkoa kaikki kalorit ja lasken ne joka aterian aikana. Ne tulee automaattisesti.

Kuten jo mainitsin, että olen alkanut miettimään asioita niin käytännössä se tarkoittaa sitä, että haluan päästä tästä eteenpäin. Haluan alkaa elämään mun elämää. Haluun alkaa touteuttaan mun unelmia ja pitää hauskaa niinkun mun kuuluukin. Kuitenkin haluan olla myös laiha, pieni ja hento. Haluan olla jotain. Haluan kontrolloida itseeni.

Mulla on suunnitelmia kun pääsen kotiin. Niistä kuitenkin kerron nyt myöhemmin, sillä mun netti aika loppuu kohta.