Päivittelyä

WOW! nyt tuli sellanen mindblow, että saakeli. Luin mun vanhoja muistiinpanoja ja yks oli kirjotettu viime syyskuussa ja siinä lupailin, että painaisin ensikesänä 2015 vuonna 50kg ja lähtöpaino oli 60kg... Siis mie painan nyt sen 52kg ja tosta kirjotuksesta on about 3kk? MAHTAVAA! Ehkä pääsen jo 45kg ensikesäksi ;) Mutta kivempi oisi jos vielä aikaisemmin. Eihän tuohon lukemaan olekkaan enää kuin vain 8kg ja aikaa olisi noin 5kk. Uskon pystyväni saavuttamaan tavoitteeni aikaisemmin. Ongelmat saattavat vain hidastaa prosessia kuten osasto. Mun alipainon rajahan on 49,8kg, joka meinaa, että 45kg on mulle bmi taulukon mukaan merkittävä alipaino. Ja kun oon niin tarkassa seurannassakin.... En pääse noista tyypeistä eroon ennenkun täytän 23 vuotta kun kuulema sinne asti kyseisellä osastolla on valtuudet laittaa potilas pakkohoitoon....

Tänään oli raskas päivä töissä ja vielä kolme päivää pitäisi jaksaa herätä klo 5.00 aamulla... Sitten alkaakin viikon mittainen joululoma, jonka jälkeen vielä viikko töitä ja takasin viikon lomalle ja sitte amikseen takas. Lomalla suunnittelin näkeväni kavereita, koska pelkään etten nää heitä taas moneen kuukauteen... Haluisin kertoo niille mun tilanteesta, mutta en uskalla eikä mulla riitä kantti. Entiä miten ne osais suhtautuu asiaan.

Kohta on joulu ja toisaalta odotan sitä, mutta toisaalta en. Jouluhan on suomessa melkeempä "ylensyönnin juhla" tai siltä se ainakin vaikuttaa. Toistan itelleni päässä, että perheen kanssa yhteinen jouluateria menee hyvin ja syön tasan sen verran ku "normaalisti" ja kierrän ylimääräset kalorit kaukaa niinku aina.  Vietän joulun niinku itse parhaaksi näen ja yritän olla ottamatta stressiä tosta jouluruokailu jutusta...

Ei mulla oo nyt oikeen muuta. Palaveri meni hyvin ja ens psyka käynnillä sovitaan millon voisin puhua web kameran välityksellä sen tyypin kanssa osastolta (se ei siis ollutkaan palaverissa). Se kuulema haluaa puhua rauhassa mun kanssa. Tammikuussa sitten osasto keikka... Käyn siel arvioinnissa ja laaditaan jatko suunnitelma... Jäänkö sinne vai en vai mitä tehään. Kuulema ei kotikonstit enää auta.

Aattelin jos huomenna viitsisin käydä apteekista ostamassa kofeiini tabletteja, koska mun kaikki energia menee hereillä pysymiseen jo pelkästää! Ei oo kiva töissä ku on ihan tokkurassa, eikä järkikään juokse... Saa nähä.