Elämä Vaa'alla

Mulla on ollu nyt tosi vaikeeta jostain syystä... Tuntuu etten mie riitä mihinkään ja oon vaan epäonnistunu läskivalas.. Kyylään itteeni peilistä ja voivottelen kui läski oon ja itku on lähellä... Vaikka oon laihtunu enkä lihonu niin mun ajatukset vaan pahenee. En haluais syödä yhtään mitään ja vähäkin määrä ruokaa on aivan liikaa. Jos kalori määrä ylittää 400 kalorin niin meen paniikkiin ja mahdollisesti oksennan. Tää oksenteleminen on vaan nyt lisääntyny. 

Miks en vaan vois olla laiha!!! Haluan olla laiha enkä mikään ihrakasa... Vertaan itteeni lehtien naisiin jotka on niin kauniita ja laihoja joka saa mut tunteen itteni vielä lihavammaksi ja rumemmaksi.

Mun porukat ei ymmärrä kuinka vaikeeta tää on mulle. Musta tuntuu että mun koko elämä on yhtä tätä vitun sairautta!...  

Mie haluan kuolla pois. Mulla ei oo mitään syytä miks haluaisin elää. Elämällä ei oo mulle tarjottavaa, enkä mie jaksa.

Oon miettiny, että mun koko elämä on ollu yhtä syömishäiriötä. Aikaisemmin kärsin tunne syömisestä jonka vuoksi lihoin. Sinä aikana olin aina jääkaapilla kun olin yksin kotona ja söin niin paljon, että tuli huonoolo. Viime jouluna mulla kuitenkin joku naksahti päässä kun näin puntarilla luvun 89kg ja päätin alkaa laihduttamaan ja siitä syntyki sitte anoreksia ja tähän menessä on tippunut reilu 30kg eikä se todellakaan riitä. Oon vielläki kamala läskikasa. Enkä aijo lopettaa kunnes oon LAIHA.